Korjaaminen

Milloin kannattaa korjata?

Korjaaminen kannattaa viimeistään kun huomaa todellisen tarpeen: esimerkiksi vuotava katto on korjattava pikimmiten. Huonokuntoiset märkätilat saattavat johtaa homevaurioihin. Talon rakennusajankohdasta riippuen kohteessa kannattaa huomioida mm. ilmanvaihto ja salaojitukset.

Suuremmilta ja viivästyneiltä korjaustoimenpiteiltä vältytään tarkkailemalla kiinteistön kuntoa itsenäisesti ja ennaltaehkäisevästi. Näin voidaan kokonaan välttyä suuremmilta remonteilta. Tarkistuksia kannattaa kodissaan tehdä muutamia kertoja vuodessa, esim. ovien ja ikkunoiden tiivisteet voi katsastaa kesäisin (tiiviisteen kunto) sekä talvisin (veto) ja sadevesirännit kahdesti vuodessa.

Uudisrakennusten vaatimukset on helpoin toteuttaa koneellisella ilmanvaihdolla, jonka liittäminen yleensä edellyttää remonttia, sekä käytössä säännöllistä huoltoa ja uusimista. Ilmastointitekniikan suosituksena on, että sisäilman tulisi mielellään olla aina kierrätettyä, suodatettua, tasalaatuistettua ja esilämmitettyä. Kodin muutkin laitteet vaativat ajoittaista uusimista: esimerkiksi sähköpatterit kannattaa vaihtaa 20–25 vuoden välein, koska tekniikka uusiintuu. Myös mainitut ovi- ja ikkunatiivisteet kuluvat, ja niiden vaihtoväliksi suositellaan 3-5 vuotta.

Millaisiin asuinrakennuksen muutoksiin tai korjauksiin tarvitsee viranomaisen lupaa?

Vanhan entisöintiin ja pienimuotoisiin korjaamisiin tai kunnostuksiin ei tarvita lupia. Suurempiin muutoksiin ja korjauksiin, kuten huonetilamuutokseen tai julkisivun värin vaihtoon tarvitaan viranomaisen lupa: rakennuslupa tai toimenpidelupa. Toimenpidelupaa haetaan Tampereella Lupapiste.fi sivuilta.

Ennen korjausprojektia kannattaa perehtyä valtion korjausrakentamismääräyksiin: rakennusosakohtaisiin vaatimuksiin, teknisten järjestelmien vaatimuksiin sekä energiavaatimuksiin rakennusluokittain (PDF) ja e-lukuvaatimuksiin.

Rakennusosakohtaiset vaatimukset tarkoittavat sitä, että jokainen rakennuksen osa toimii tarkoitustaan varten ja täyttää sille asetetut energiatehokkuus- ja esimerkiksi eristämisvaatimukset. Talon seinät, katto ja lattia muodostavat talolle ”ulkovaipan”, joka parhaassa tapauksessa toimii huoltovapaasti. Hyvin lämmöneristetty vaippa takaa myös tasaisen lämpimän ja vedottoman sisäilman.

Teknisten järjestelmien vaatimukset koskevat nimenomaan teknisiä laitteita kuten ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä, ja esimerkiksi niiden ominaissähkötehojen enimmäismääriä ja siten niiden hyötysuhteen parantamista.

Energiavaatimukset rakennusluokittain (PDF) perustuvat rakennuksen standardikäyttöön (e-luku), esimerkiksi pien-, rivi- ja ketjutalojen energiavaatimus on alle 180 kWh/m2.

Mistä korjaaminen kannattaa tai täytyy aloittaa?

Ensimmäiseksi kohteesta kannattaa teettää ammattilaisen tekemä kuntoarvio, esimerkiksi vesivahinkotilanteessa. Arvioon saatetaan listata kaikki sellaiset korjaustoimenpiteet, jotka asuntoon olisi syytä tehdä tai teettää – asukkaan itse on päätettävä välttämättömimmät ja kiireisimmät korjaukset. Ennen korjausta on syytä tarkistaa, onko rakennustarkastajan mukaan tarvetta rakennus- tai toimenpideluvalle.

Lue lisää täältä:

Hometalkoot

Rakennusperintö

Ympäristöministeriö

Vanhojen talojen kunnostamiseen erityistä apua saa Tampereella Rakennuskulttuurikeskus Piirusta

trkk

Ehdota uusi kysymys!

raneneuvoo@tampere.fi

Ota yhteyttä energianeuvojaan!