Lämmitysjärjestelmät

Mikä lämmitysjärjestelmä on paras?

Yli puolet kotien energiankulutuksesta menee lämmitykseen, joten järjestelmän valinnalla on väliä. Kaikilla lämmitysjärjestelmillä on hyvät ja huonot puolensa. Oma elämäntyyli vaikutta kustannuksiin ja omalla työllä voi säästää lämmityskuluissa. Tässä yleisimpien lämmitysmuotojen plussat ja miinukset.

Kaukolämpö
+ Helppo, vaivaton ja toimintavarma, käyttökustannuksiltaan edullinen
– Saatavuus, teknisen tilan vaatimukset, korkeat investointikustannukset

Maalämpö
+ Käyttökustannuksiltaan edullinen, tekniikan asuntoon sijoittaminen helppoa
– Korkeat investointikustannukset, tontin asettamat rakennusrajoitukset ja porauslupien saanti, toimintavarmuus epävarma, huolto ja ylläpito käyttäjän vastuulla

Suora sähkölämmitys
+ Investointina edullinen, helppo, vaivaton ja toimintavarma,
– Edellyttää rakennusluvassa täydentävää järjestelmää ja erityistä rakenteiden tiiveyttä

Pelletti
+ Edullinen käyttää
– Investointi hieman hintava, siilolle on löydyttävä paikka ulkoa tai kellarista, vaatii omaa työtä lämmityskauden aikana

Ilmavesilämpöpumppu
+ Investointina maalämpöä edullisempi, tekniikka helposti sijoitettavissa
– Tarvitsee rinnalle toisen järjestelmän huipputehontarpeen tuottoon

Mitä ovat täydentävät lämmitysjärjestelmät?

Yksinkertaisimmillaan sellainen on takka. Uusia täydentäviä lämmitysjärjestelmiä kehitetään jatkuvasti ja esim. uusiutuvan energian käyttö on pientalon lisälämmittäjänä yhä suositumpaa. Hybridijärjestelmissä tärkeintä on yhteensopivuus ja käytettävyys. Liian monimutkainen kokonaisuus on epäkäytännöllinen ja hämmentää käyttäjän. Paras lopputulos aikaansaadaan ammattilaisen tekemällä kokonaissuunnittelulla.

Takka

Jos takasta halutaan saada mahdollisimman suuri hyöty, tulee sen sijoittelu huomioida suunnittelun alusta alkaen lämmityksen, ei pelkästään sisustuksen näkökulmasta. Varaava takka säilyttää lämmön hyvin. Takkoja on tarjolla myös vesi- ja ilmakiertoisina.

Silloin tällöin kotona piipahtavalle takkalämmitys on epäkäytännöllinen menetelmä. Sen sijaan takka sopii kotiin, jossa vietetään paljon aikaa ja johon on vaivatonta hankkia poltettavaa ja säilyttää sitä. Puun lisäksi nykyaikaiset takat lämpiävät pelleteillä ja hakkeella.

Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumpulla kyetään harvoin täyttämään koko vuoden lämmitystarve, mutta se soveltuu täydentäväksi ratkaisuksi esimerkiksi öljy- tai sähkölämmitteiseen
taloon. Ilmalämpöpumpun suodattimet tulisi puhdistaa kuukausittain, koska pumppu nostattaa pölyä pinnoilta ja kerää sitä sisäilmasta.

Kannattaako taloni liittyä kaukolämpöverkkoon?

Kaukolämpö on hyvä ja kannattava vaihtoehto, jos kaukolämmön runkolinja kulkee enintään 12 m asukkaan pannuhuoneesta. Kaukolämpöön liittyminen maksaa asiakkaalle 6000 – 6500 €. Kysy lisää Tampereen Kaukolämmöltä.

Mistä tiedän, voiko tontilleni porata maalämpökaivon?

Rakennusvalvonnasta voi selvittää oman asuinalueen lupa-asioita. Tampereella keskustan alueelle ei pysty asentamaan maalämpökaivoa.

Ympäristöministeriön Energiakaivo -oppaasta voi lukea maalämpökaivon hyödyntämisestä pientaloissa. Kustannusta kaivolle saattaa tulla 22 000 – 50 000 €.

Tällaisia määräyksiä maalämpökaivon etäisyyksistä on annettu:
energiakaivo
(lähde)

Lue lisää täältä!

Ehdota uusi kysymys!

raneneuvoo@tampere.fi

Ota yhteyttä energianeuvojaan!