Paloturvallisuus

Paloturvallisuus on Suomessa huonolla tasolla: tulipaloja syttyy rakennuksissa vuosittain 6 000 – 7 000 ja palokuolemista yli 90 prosenttia tapahtuu asuinrakennuksissa. Riski koskee etenkin iäkkäitä ja toimintakyvyltään rajoittuneita.

Kiteytetysti tulipaloja syttyy paljon, tulipaloissa kuollaan kotona ja uhreilla on vajavainen toimintakyky. Iäkkäiden turvallisuuteen ei panosteta riittävästi. Palokuolemien estäminen on teknisesti yksinkertaista ja kustannuksiltaan edullista automaattisella sammutuslaitteistolla.

Miten kodin tulipalot syttyvät?

Arviointikäyntien perusteella (2014) on arveltu, että hengenvaarallisia riskejä aiheuttavat ruoanlaitto ja lieden käyttö: liedelle unohtuu ruokaa ja tai päätyy syttyvää taravaa. Tupakointi ja päihteiden käyttö ovat myös isossa roolissa. Merkittävä osuus riskistä on liikkumisen rajoittuneisuus tai hidas poistuminen tulipalon aikana ja kyvyttömyys toimia tulipalossa tarkoituksenmukaisesti (esimerkiksi muistisairas henkilö).

Millä tulipalon voi ehkäistä ja sammuttaa?

  • Paloilmoitinlaite: palovaroitin, häkävaroitin ja kaasuvaroitin
  • Erityispalovaroitin (värinähälytin, valohälytin) ja palovaroittimen pariston jatkojohto
  • Käsisammutin ja sammutuspeite
  • Painikeranneke ja turvapuhelin
  • Ajastimet: kahvinkeittimen ajastin, lieden turva-ajastin
  • Lieden ylikuumenemissuoja
  • Liesivahti (Esimerkkinä Saferan standardin EN50615 täyttämä, sekä usean suomalaisen vakuutusyhtiön virallisesti hyväksymä liesivahti)
  • Etäyhteys, ääni/kuva tai tarkkailusoitto

Nämä apuvälineet eivät takaa toimintarajoitteisen henkilön selviytymistä huoneistopalosta, mutta on toki järkevää pitää kodissaan jonkinlaista sammutuslaitteistoa.

Kuinka alentunut toimintakyky vaikuttaa hätätilanteessa?

Toimintakyky on pelastautumisen kannalta olennainen, koska asukkaan tulee itse pystyä poistumaan syttyneestä asunnostaan 2-3 minuutin kuluessa syttymishetkestä. Painikeranneke, palovaroitin, paloilmoitin, kotihoito tai poistumistiejärjestelyt eivät välttämättä auta asukasta tulipalossa, jos tämän toimintakyky on alentunut. Huonokuntoisella vanhuksella ei välttämättä ole mahdollisuuksia selviytyä tulipalosta. Toimintakyvyllä voidaan tarkoittaa liikkumiskykyä, havainto- ja ymmärryskykyä.

paloturvallisuus

(lähde)

Tulipaloissa kuolleiden ikä keskimäärin vuonna 2010 oli 57 vuotta, mutta suurin palokuolemariski oli ikäluokassa 80–89-vuotta. Hengenvaaralliset tulipalot voivat olla rakennuspaloja, liikennevälinepaloja tai maastopaloja. Tulipalon sattuessa uhri itse pystyy harvoin tekemään ilmoituksen.

Miten voi ehkäistä palokuolemia kodeissa tai taloyhtiöissä?

Automaattinen sammutuslaitteisto on tehokkain yksittäinen tapa ehkäistä palokuolemia ja vähentää tulipalon aiheuttamia loukkaantumisia ja omaisuusvahinkoja. Huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä lisää asukkaan turvallisuutta erityisesti silloin, kun toimintakyky on alentunut tai rajoittunut.

Se on joustava järjestelmä, joka ei edellytä koko kiinteistöön asennettavaa laitteistoa, vaan huonekohtaisella sprinklerilaitteistolla voidaan suojata yksittäiset huoneistot tarpeen mukaan. Laitteisto toimii palotilanteessa lämpötilaan reagoiden: sprinklerisuutin laukeaa, kun ympäristön lämpötila saavuttaa suuttimen laukeamislämpötilan (tavallisesti +68 °C).

Laitteiston vesilähteenä toimii paineenkorotuspumppu ja 300–400 litran vesivarasto. Toiminta-aika on 30 minuuttia. Sammutusyksikön suunnittelussa on huomioitu laitteiston helppo siirrettävyys ja se on vesijohtolaitteiden paineluokituksen mukainen. Ennen käyttöönottoa laitteistolle suoritetaan virtaamamittaukset sekä hälytysten toiminnallisuus. Laitteisto tulee huoltaa kerran vuodessa ja suorittaa pumpun virtaamamittaus sekä kaikkien hälytysten testaus. Järjestelmän toteutus on suunniteltu yhteistyössä Pirkanmaan turvallisuusklusterin kanssa.

Toisaalta pientaloon ei välttämättä pysty hankkimaan mitä tahansa sprinklerilaitteistoa, mutta esimerkiksi pienen Caverionin huoneistokohtaisen sammutuslaitteiston voi asentaa. Asennuksen hoitaa ammattilainen ja kustannus on noin 7 000 €.

Toimivatko sprinklerit oikeasti vai aiheuttavatko ne turhia vesivahinkoja?

Väite: Sprinklerit vikaantuvat ja laukeavat itsestään.
Vastaus: Ne eivät laukea turhaan. Tekniikka on otettu käyttöön jo 1800-luvulla ja se on koeteltu.

Väite: Koko rakennus kastuu kun kaikki suuttimet laukeavat kerralla.
Vastaus: Suuttimet laukeavat paloalueen laajuuden mukaan lämpötilan vaikutuksesta. Usein yksi riittää.

Väite: Sprinklerit aiheuttavat palovahinkojakin suuremmat vesivahingot.
Vastaus: Sprinklerilaitteisto vähentää vesivahinkoja, koska se toimii heti tulipalon alkuvaiheessa, jolloin palo on vielä pieni ja sammutettavissa vähällä vedellä.

Väite: Palovaroitin on riittävä turva.
Vastaus: Tavanomainen palovaroitin ei hyödytä toimintarajoitteista, kuuroa, päihtynyttä tai nukkuvaa lasta eikä rajoita paloa.

Lue lisää täältä!

Ehdota uusi kysymys!

raneneuvoo@tampere.fi

Ota yhteyttä energianeuvojaan!